1
2
3
4
5
6
Koulutuksessa tarkastellaan neuromoninaisuutta arjen näkökulmasta: mitä eri käsitteet tarkoittavat, millaisia yksilöllisiä eroja ne voivat tuoda mukanaan ja miten omaa toimintaa voi ymmärtää ilman leimaamista tai tarpeetonta rajoittamista. Koulutuksessa yhdistyvät tieto, keskustelu, kokemusten jakaminen sekä konkreettiset arjen työkalut.
Tapaamisissa perehdytään muun muassa neuromoninaisuuteen liittyvään sanastoon, yleisiin myytteihin, sosiaalisten tilanteiden kuormitukseen, digitaalisiin apuvälineisiin, lukemisen ja oppimisen tukiin sekä tekoälyn hyödyntämiseen kirjoittamisen ja jäsentelyn apuna. Viimeisellä kerralla keskitytään neuromoninaisuuden voimavaroihin ja siihen, miten omia vahvuuksia voi tunnistaa ja käyttää arjessa.
Osallistuja tunnistaa keskeisiä neuromoninaisuuteen liittyviä käsitteitä ja ymmärtää, miksi sanoilla ja termeillä on merkitystä.
Osallistuja osaa tarkastella neuromoninaisuutta sekä selittävänä tekijänä että voimavarana ilman, että se kaventaa käsitystä omista mahdollisuuksista.
Osallistuja saa konkreettisia keinoja oman arjen, lukemisen, oppimisen, kirjoittamisen ja tiedon jäsentämisen tueksi.
Osallistuja tutustuu Apple- ja Android-laitteiden sekä muiden digitaalisten järjestelmien apuvälineisiin arjen tukena.
Osallistuja oppii pohtimaan omia rajoja, sosiaalista kuormitusta ja yksilöllisiä tapoja toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa.
Osallistuja tunnistaa omia vahvuuksiaan ja pohtii, miten niitä voi hyödyntää myös haastavissa tilanteissa.
To 22.10. klo 12–13.30 (1,5 tuntia)
1. Kartta omaan päähän – Mitä neuromoninaisuus tarkoittaa käytännössä?
Käydään läpi neuromoninaisuuteen liittyvää sanastoa ja eri termien merkityksiä. Tarkastellaan esimerkiksi EOL:n ja Kuntoutussäätiön käyttämää termistöä, pohditaan sanojen taustaa sekä sitä, miksi jotkin käsitteet ovat suositeltavia ja jotkin eivät. Samalla avataan käytännönläheisesti, mitä esimerkiksi lukivaikeus, ADHD, autismikirjo, PDA, RSD ja misofonia tarkoittavat. Kerta sisältää keskustelua ja omien näkökulmien jakamista.
To 5.11. klo 12–13.30 (1,5 tuntia)
2. Neuromoninaisuus: Syy, selitys vai este?
Keskustellaan siitä, miten neuromoninaisuus voi auttaa ymmärtämään omaa toimintaa, mutta miten diagnoosi tai piirteet eivät yksin määritä ihmistä tai hänen mahdollisuuksiaan. Tarkastellaan myyttejä, opittuja rajoituksia ja tilanteita, joissa hyvä tarkoitus, liiallinen suojeleminen tai ulkopuolisten odotukset voivat kaventaa toimintakykyä. Tavoitteena on löytää tasapaino ymmärryksen, vastuun, tuen ja omien mahdollisuuksien välillä.
To 12.11. klo 12–13.30 (1,5 tuntia)
3. Digitaaliset apuvälineet arjen tukena – Apple vs. Android
Tutustutaan siihen, miten digitaalisia järjestelmiä voi hyödyntää arjen hallinnan tukena. Käydään läpi Apple- ja Android-laitteiden tarjoamia apuvälineitä, muistutuksia, kalentereita, sanelua, lukemisen tukea, saavutettavuusasetuksia ja muita arkea helpottavia ominaisuuksia. Pohditaan myös, miksi jokin järjestelmä voi toimia toiselle paremmin kuin toinen ja miten välineet kannattaa valita oman arjen tarpeista käsin.
To 19.11. klo 12–13.30 (1,5 tuntia)
4. Uudet tavat lukea, oppia ja sisäistää tietoa
Käydään konkreettisesti läpi erilaisia lukemisen, oppimisen ja tiedon saannin tukivälineitä. Esimerkkeinä ovat äänikirjat, ääneenlukuohjelmat, syventävät lukuohjelmat, tekstin kuuntelu, muistiinpanotyökalut ja muut ratkaisut, jotka voivat helpottaa tiedon omaksumista. Tavoitteena on löytää vaihtoehtoisia tapoja oppia ja käsitellä tietoa omien vahvuuksien kautta.
To 26.11. klo 12–13.30 (1,5 tuntia)
5. Ajatukset tekstiksi – Tekoäly ja digikaverit sisällön apuna
Tutustutaan käytännönläheisesti työvälineisiin ja tekoälyyn kirjoittamisen, jäsentelyn, ideoinnin ja tekstin selkeyttämisen tukena. Harjoitellaan, miten tekoälyä ja digitaalisia apuvälineitä voi käyttää esimerkiksi ajatusten sanoittamiseen, tekstin aloittamiseen, rakenteen hahmottamiseen, tiedon tiivistämiseen ja oman viestin selkeyttämiseen.
To 3.12. klo 12–13.30 (1,5 tuntia)
6. Sosiaaliset tilanteet – Mikä on liikaa, mikä liian vähän ja miten suojata omat rajat?
Tarkastellaan sosiaalisten tilanteiden yksilöllisiä eroja: mikä kuormittaa, mikä auttaa ja millaisia rajoja jokainen tarvitsee. Pohditaan, mitä sosiaalisissa tilanteissa on hyvä opetella sietämään, missä kohtaa omia rajoja on tärkeää suojata ja miten ylikuormitusta voi ehkäistä. Käydään kuvallisten esimerkkien avulla läpi erilaisia vuorovaikutustilanteita, niiden tulkintaa ja mahdollisia toimintatapoja.
To 10.12. klo 12–13.30 (1,5 tuntia)
7. Neuromoninaisuus voimavarana
Viimeisellä kerralla keskitytään neuromoninaisuuden positiivisiin puoliin ja voimavaroihin. Pohditaan, miten omia vahvuuksia, kiinnostuksen kohteita, ajattelutapoja, tarkkuutta, luovuutta, sinnikkyyttä tai muita yksilöllisiä piirteitä voi tunnistaa ja hyödyntää arjessa. Kerta kokoaa koulutuksen teemat yhteen ja auttaa osallistujaa löytämään, mikä hänessä toimii ja miten sitä voi käyttää myös haastavien asioiden tukena.